Alvar Aallon terassitalo

Arkkitehtuuri, sisustus ja taide kohtaavat Terassitalolla. Yksi talon huoneisto on sisustettu vanhoilla Artekin kalusteilla ja valaisimilla. Huoneiston sisustuksesta vastaa turkulainen Festart Design, ja asunnon kalusteet ovat myynnissä. Terassitalon huoneistossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja myyntinäyttelyn kalusteet vaihtuvat aika ajoin.

A. Ahlström Osakeyhtiö rakennutti Terassitalon Kauttuan paperitehtaan ylemmän toimihenkilöstön asuinhuoneistoksi vuonna 1938, ja se oli ensimmäinen Aallolta tilattu rakennussuunnitelma Kauttualla. Rakennus edustaa funktionalismia, jonka ydinajatuksena oli luoda arkkitehtuuria, jossa rakennuksen muoto määrittyi sen käyttötarkoituksen, käytettävissä olevan materiaalin ja vallitsevien luonnonolosuhteiden asettelemien ehtojen mukaan. Aalto ajatteli, että Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa vain parhaisiin maastoihin kannatti rakentaa asuintaloja, jotta ihminen voisi sekä fyysisesti että henkisesti mahdollisimman hyvin.

Kauttuan Terassitalo on elävä esimerkki arkkitehdin halusta sijoittaa rakennus osaksi luontoa. Keskeiseksi nousivat valon, ilman ja käytännöllisyyden korostaminen. Terassitalo edustaa omaa rinteeseen sijoitettua porrasmaista tyyppiä, jossa katto muodostaa ylemmän kerroksen laajan ulko-oleskelutilan, kattoterassin. Lisäksi jokaiseen asuntoon on kulku maan tasalta, ja luonnonvalo pääsee asuntoihin kolmesta ilmansuunnasta. Rinnerakentaminen mahdollisti yksityisten kellari- ja varastotilojen rakentamisen jokaiseen asuntoon, sillä kukin tasanne jatkuu rinteen sisälle. Terassitalo on selkeälinjainen betonirunkoinen rakennus, jonka ulkoverhous on valkoiseksi rapattua tiiltä ja ainoana koristeena ovat puiset terassikaiteet. Vaikka Terassitalo seuraa funktionalistisia suunnitteluperinteitä, sillä on historiallinen tausta Välimeren piirin arkkitehtuurissa, jota Aalto ihaili ja josta hän sai innoituksensa rakennuksen muotoon ja julkisivuun.

Aallon viimeisessä Kauttuan suunnitelmassa Terassitaloja oli kaikkiaan neljä, ja ne muodostivat yhden osan laajempaan Kauttuan asemakaavasuunnitelmaan. Vaikka Aalto suunnitteli Terassitalon tyyppitaloksi, niitä toteutettiin lopulta vain yksi sota-ajan ja sen aiheuttaman laadukkaan rakennusmateriaalin puutteen vuoksi. Lisäksi juuri käyntiin lähtenyt yhtiön oma puutalotuotanto Varkaudessa pystyi vastaamaan nopeammin jalostustehdas Euran Paperin laajenemisesta aiheutuneeseen asuntopulaan.

Rakennuksesta käytetään sekä nimeä Terassitalo että porrastalo. Paikallisten puheessa porrastalo on vakiintuneempi nimitys, mutta kuitenkin Aalto itse kutsui rakennusta Terassitaloksi. Tämän vuoksi virallinen nimitys rakennukselle on Terassitalo.

Ahlström Osakeyhtiö omistaa edelleen koko rakennuksen, johon kuuluu kuusi erikokoista vuokrahuoneistoa. Terassitalo on edelleen asuinkäytössä ja yksi huoneisto toimii näyttelytilana.